Suomen terveydenhuolto lukeutuu Global Burden of Disease -tutkimuksissa (2018) maailman parhaimpien joukkoon laadun, saatavuuden ja kuolleisuustilastojen perusteella. Yhä useampi sairaus on hoidettavissa ja paranemisennusteet ovat kohonneet . YK:n teettämän onnellisuustutkimuksen mukaan suomalaiset ovat jo toistamiseen maailman onnellisimpia ihmisiä (Word Happiness Report 2019).
Miksi henkinen huonovointisuus on voimakkaana keskuudessamme – maailman laadukkaimman terveydenhuollon piirissä, maailman onnellisimpien ihmisten joukossa? Saako sairastunut riittävästi tukea sairauden tuomiin fyysisiin, psyykkisiin ja sosiaalisiin muutoksiin elämän eri osa-alueilla? Jääkö sairastunut kiinni sairaus- ja traumakeskeiseen ajatteluun, jossa hän näkee itsensä ja elämänsä ainoastaan sairauden kautta? Jos sairastunut ei näe mahdollisuuksia muuttuneessa tilanteessa, hän menettää voimavaroja, kokee uupumista, masentuneisuutta, unettomuutta, merkityksettömyyttä, turhautuneisuutta, eristäytyneisyyttä sekä ongelmia ihmissuhteissa. Työelämään palaaminen tai uusien työmahdollisuuksien löytyminen voi tuntua vaikealta.
Duurissan näkökulma perustuu kokonaisvaltaiseen ihmiskäsitykseen, positiiviseen psykologiaan sekä voimavara- ja ratkaisukeskeiseen ajattelumalliin. Duurissan ydin on kohdata jokainen asiakas yksilönä. Pysähtymisen ja aidon kohtaamisen kautta voidaan löytää asiakkaan itsemyötätunto, itsensä arvostaminen ja huolenpito, henkilökohtaiset voimavarat ja vahvuudet sekä identiteetin eheys.
Duurissa ponnistaa lähtökohdasta, jossa elämän muutos, sairaus tai kriisi voidaan nähdä mahdollisuutena uuden alulle. Ongelmien ja haasteiden sijaan huomio ja toiminta keskitetään voimavarojen ja vahvuuksien löytämiseen ja kehittämiseen. Tavoitteena on asteittainen muutos sairauden tai trauman hallitsemasta elämästä omannäköiseen, henkilökohtaisiin arvoihin pohjautuvaan, voimavaralähtöiseen, vapaaseen ja merkitykselliseen elämään
kuva Anne Puustinen